Bodhi Melong nro 42
Kun luemme ja näemme, mitä kauheita asioita tapahtuu ympäri maailmaa, saatamme vaipua epätoivoon ja kokea, ettei maailmassa eikä omassa elämässämmekään ole enää järkeä eikä toivoa.
Elämässä on aina toivoa, valoa, iloa ja tulevaisuutta. Ihmiskunta (meistä jokainen osana sitä) on luonut vuosituhansien aikana kaikenlaista karmaa, jonka on jossain vaiheessa kypsyttävä. Tämän päivän tapahtumien todelliset syyt ovat jossain paljon aiemmissa tapahtumissa. Tästä huolimatta voimme parhaamme mukaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, että asiat muuttuisivat paremmiksi emmekä synnyttäisi lisää huonoja syitä henkilökohtaisesti emmekä kollektiivisesti.
Toivottavasti jokainen pystyisi kukoistamaan kuin valkoinen lootus, joka kukkii puhtaana mutaisessa vedessä. Muta on kuin tietämättömyyttä, kiintymystä ja vihaa eli samsaran kärsimystä. Sinnikkyys, eettisyys ja sisäinen puhtaus saavat meidät kukkimaan lootuksen tavoin.
Lama Yeshe: Dharman opettaminen länsimaalaisille
"Yksi elämäni suurista iloista on opettaa buddhalaisuuden sisintä olemusta ja sitten katsoa, kuinka voimme sovittaa sen länsimaalaiseen kulttuuriympäristöön. Miksi näin? Uskon todella, että jos joku ymmärtää yleismaailmallisen opetuksen ytimen ja har-joittaa sitä, on se paljon tehokkaampaa kuin se, että joku tulkitsee opetuksen vain kulttuurisidonnaisena ja sitten ottaa sen osaksi omaa kulttuuriaan. Jos mieli on laiska, tulee tuon ihmisen harjoituksesta rutiinia, pelkkä tapa."
Kyabje Kalu Rinpoche: Mieli, osa 1
"Etsintä, joka alkaa siitä, kun ihminen ymmärtää tai ainakin alkaa ajatella olemassaolonsa luonnetta, on osoitus siitä, että hänellä on ollut tiettyjä myönteisiä karmallisia tekoja ja taipumuksia aikaisemmissa elämissään. Ne ovat luoneet ja vahvistaneet myönteisiä taipumuksia tässä elämässä saaden tämän etsinnän alkamaan.
Kun ihminen alkaa tutkia omaa mieltään tai omia kokemuksiaan, esittää hän seuraavanlaisia kysymyksiä: Mitä on tekeillä? Kuka minä olen tai miksi olen täällä?"
Bradford Priddy: Samathameditaation esteet ja vaiheet, osa 2
"Onnistuaksemme hyvin samat-hameditaatiossa on ymmärrettävä esteet, jotka tunnetaan nimellä viisi virhettä. Niitä vastaan voimme käyttää kahdeksaa vastalääkettä.
Ensimmäinen este tai virhe on laiskuus eli ei ole motivaatiota meditoida. Tämä on yksi suurimmista ongelmista, joka estää meitä saavuttamasta hyvän meditaation. Se on suurin vihollisemme yrittäessämme saavuttaa samathan. Tästä syys-tä ensimmäinen neljästä vastalääkkeestä on laiskuutta vastaan."
Geshe Dorje Damdul vastaa
Taikavoima ja rosvojoukko, Jatakatarina
Dzogchen Ponlop Rinpoche: Viisi keinoa onnellisen mielen kehittämiseksi
"Kaikissa Buddhan opetuksissa on pohjimmiltaan kyse siitä, kuinka voimme kehittää terveen mielen. Terve mieli voi tuoda iloa elämäämme ja lopulta samsarasta vapautumisen. Jos emme aloita suhteellisen terveellisellä mielellä, on silloin vaikeaa saavuttaa nirvana. Terve mieli on siis erittäin tärkeä henkisellä polullamme.
Nykytiede tarjoaa meille koko ajan uutta kehitystä. Mielestä tiede ei kuitenkaan pysty kertomaan juuri mitään. Mieltä koskeva tieteellinen tutkimus on vielä hyvin nuorta. Mitä tulee mielen tutkimiseen, tutkitaan Buddhan opettamia asioita eniten Aasiassa. Buddhan ajoista lähtien noin 2.600 vuoden ajan olemme tutkineet mieltä."